Ah ihanaa kukkakaalia!

Olen kukkakaalia syönyt lähinnä keitettynä ja välillä niin ylikypsäksi, että yök!! Kukkakaali ei siis kuulu minun lemppareihin, kuten ei parsakaalikaan. Kukkakaali on hyvää raakana tai äitin tekemänä (silloin siinä on törkeesti voita!). Hyvät ohjeet ovat olleet hakusessa, koska tämäkin simplen ruokavalio suosittaa syömään näitä ko. vihanneksia. Onneksi sallituissa vihaneksissa ja juureksissa on myös paljon muuta, ettei moiset kaalit ala kasvaa korvistakin.

Facebook mainosti jokin aika sitten seinälläni Meiran ohjetta kukkakaalista. Päätin kokeilla sitä ja löysin rakkauden <3

Tästä riittikin syömistä useammalle aterialle

Ohje tulee tässä:

Kukkakaalia uunissa 2-4:lle

1 iso kukkakaali

2 valkosipulin kynttä

2 l chili mausteseosta

1 tl persiljaa

1 tl sipulijauhetta

1 tl juustokuminaa

mustapippuria, suolaa

4 rkl oliiviöljyä

½ sitruunan mehu

Tee valkosipulista, mausteista, öljystä ja sitruunamehusta tahna. Levitä se kukkakaalin päälle. Paista uunissa 175 asteessa 45-60 minuuttia. Niin kauan kunnes kukkakaali on kypsää. Helppoa!

Minulla tuo kukkakaali hiukan kärtsäsi uunissa, kun kiertoilma oli liian kuumalla. Se ei menoa kuitenkaan haitannut, eikä makua. Söin tuota salaatin ja naudan ulkofile pihvin kera. Niistä en tietysti kuvia saanut otettua.

Uusi viikko

Tänään alkaa siis viikko 3! Eli kohti puoliväliä mennään. Paino on nytkähtänyt aavistuksen alaspäin, muuten ei olotilassa ole mitään kummoisempaa tapahtunut. En ole yhtään energisempi, eikä kyllä ole paljon kevyempi olokaan. Ehkä tuo rinnan alta lähtevä vararengas on himpun pienempi kuin aiemmin. Jotain siis!! Tänään vaaka näytti 102,7 kg. Eli himpun alaspäin on päästy. Viikonloppu piti sisällään syöminkiä ihan urakalla. Voisi todeta, että Cheat mealit lähti vähän käsistä! Onneksi oli kauniit ja aurinkoiset kelit, jotta pääsin pari vaunulenkkiä edes tekemään. Sain sulateltua syöminkiä.

Pikavilkaisu ruokaohjeisiin kertoi, että vieläkään ei ole ruokavaliossa YHTÄÄN perunaa, riisiä tai pastaa. Ei kiva. En niitä varsinaisesti kaipaa, mutta tykkäisin tehdä pataruokia ja keittoja ja niihin yleensä noita aineksia tarvitaan. Ne ikään kuin kuuluu siihen. No, ei auta kuin pärjätä. Josko ensi viikolla sitten?

Tällä viikolla yritän saada paremmin ateriarytmistä kiinni ja palautettua itseni viikonlopun jäljiltä taas ruotuun. Voi miten minä odotankaan sitä, että pääsen sujahtamaan taas omiin vanhoihin ihaniin vaatteisiini!! Sinne on matkaa sellainen 10 kg, mutta se on lähellä jo!

Aamupaasto

Mielessäni on pyörinyt dieetin alusta alkaen seurata painon muutoksen, vaatekoon pienentymisen ja senttien vähentymisen lisäksi myös verensokerin muutosta. Tänä aamuna, siis äsken, toteutin aikeeni ja mittasin verensokerini. Se oli 6,2. Ei hyvä.

(Kuva Diabetesliiton sivuilta)

Viime vuosina painon lisääntymisen ja liikunnan vähentymisen myötä olen huomannut, että verensokerin aamupaasto arvo on ollut koholla. No tuosta tuloksestahan sen huomaa. Tämä on herätellyt miettimään elämäntapojen muuttamista, jotta välttyisin sairastumasta tyypin 2 diabetekseen. Riskini sairastua on korkea, koska suvussani on useampi diabeetikko, minulla on paljon ylipainoa, en liiku juuri yhtään ja ruokavalioni on ollut vääränlainen jo pitkään. Suurin tilanteeseen herätellyt tekijä on kuitenkin molemmissa raskauksissa sairastamani GDM eli raskausdiabetes. Ensimmäisessä raskaudessa selvisin pelkällä sokeriseurannalla, mutta viimesessä jouduin puolivälistä alkaen pistämään insuliinia, koska aamupaasto arvoa en saanut ruokavaliolla pidettyä alhaisena.

Tänä syksynä tähän tulee muutos ja seuraavan vuoden aikana vielä isompi muutos! Toivottavasti pääsen myös niskan päälle näiden terveysongelmienkin kanssa.

"Sinä olet laihtunut!"

Ensimmäinen viikko takana. Vaaka näytti tänä aamuna 103,1 kg. Eilen käydessäni ystäväni luona kylässä hän totesi, että "sinä olet laihtunut. Pää on ainakin pienentynyt." Pää on pienentynyt! Kyllä nauroin makeasti :D Tämä oli sellainen ystävä, jolle en ole laihtumisyrityksestäni puhunut mitään. Siinä mielessä olen hyvilläni, että jotain on nähtävissä jo nyt.

En ole tästä laihdutusprojektista hiiskunut juuri kenellekään, paitsi miehelleni. En vain koe sitä tarpeelliseksi. Toisaalta julkilaihduttaminen voisi tuoda enemmän tsemppausta lähipiiriltä, mutta samalla myös paineita, koska kaikki odottaisivat kuitenkin tuloksia ja jotain tapahtuvaksi. Jos mitään ei sitten tapahtuisikaan niin ole siinä sitten selittelemässä. Tämä blogin pitäminen on riittävän julkista minulle. En tosin tällä kirjoittamisella hae mitään julkisuutta itselleni, päinvastoin. Teen tätä itselleni ja päiväkirjamaisella ajatuksella, jotta pystyn seuraamaan matkalla tapahtuvia muutoksia niin kehossa kuin mielessänikin.

Mennyt viikko meni vähän "harjoituksen piikkiin" sekin. Alkuviikko sujui ihan hyvin. Loppua kohden alkoi taas lipsua. Viikon tulos olisi ollut varmasti paljon parempi jos olisin ohjeita noudattanut pilkulleen. Joka tapauksessa ruokailutottumukseni ovat muuttuneet jo nyt verrattuna entiseen. Olokin on paljon kevyempi ja se tuntuu hyvältä.

Alkuviikosta noudattaessani ohjeita täsmällisemmin minulla oli kyllä nälkä. Tai semmoinen tyhjä olo. Nälkäinen olo tuli myös nopeasti, pari tuntia syömisen jälkeen. Hyvä niin, koska silloin välttyi venyttämästä ruokailuvälejä liian pitkiksi. Minun haasteeni on näin kotona ollessanikin tasaisten ruokailuvälien noudattaminen. Välipala meinaa aina jäädä välistä ja illalla tekee mieli jotain muuta kuin rahkaa ja leseitä :P Myös ruokavaliooni kuuluvat 400g hedelmiä päivässä tuntuvat paljolta, koska en ole tottunut syömään niitä niin paljon. Hiilareitakaan, siis perunaa, riisiä, pastaa, ei vielä tämän parin ekan viikon aikana juuri lautasella näy. Niitä vähän kaipailen. Kaikista vaikeinta on kuitenkin ruokien keksiminen. Tästä mainitsin myös aikaisemmin. Perheelleni joudun kuitenkin tekemään eri eväät ja siksi tuntuukin, että olen jatkuvasti keittiössä tai ruokapöydän ääressä. Oman syömisen tekemiseen ei jaksaisi joka aterialla käynnistää hellaa. Olisi kiva tehdä ruokia valmiiksi, mutta haluan kasvikset ja salaatit syödä mahdollisimman tuoreena. Lötköt vihannekset ja nuutunut salaatti, yök!! Ainoa helpotus tulee lihan kypsentämisestä valmiiksi isommassa erässä. Jollain tasolla poden mielikuvituksen puutetta tällä saralla :D

Tällä viikolla ohjeistus näyttää olevan aika samantyyppinen kuin viime viikkokin. Tällä viikolla proteiinien osuus on aamupalalla ja iltapalalla isompi viime viikkoon verrattuna. Muuten ruokavalio pysyy samana. Tuo protskujen osuus tuntuu kyllä hipovan taivaita! En millään pysty syömään noin paljon raejuustoa kerralla tai puuroa ja maitorahkaa yhdellä aterialla. Pitää siis keksiä taas jotain. Onneksi ohjeissa on kuitenki vaihtoehtoja, joista valita :)

Tälle viikolle olen ottanut asiakseni ottaa ne strategiset mitat ylös, kuvata enemmän annoksia ja ottaa myös kuvat tavoite vaatteista. Siitä tuleekin jännittävää. Tällä hetkellä olen vain tyytynyt katselemaan haikeana kaapin sisältöä ja toivomaan, että vielä jonain päivänä ihaniin vaatteisiini mahtuisin. Mutta niistä sitten myöhemmin! Hyvää alkanutta viikkoa ja pidetään tsemppihenki yllä!

Kuulumisia

En ole julkaissut painoani vielä tässä blogissa, enkä kyllä muutenkaan. Tuntuu, että se on niin paljon, ettei siitä paljon halua jutella. Silloin viikko sitten, kun aloitin "harjoitteluviikkoni", painoin 104,6 kg (luoja, miten paljon!). En olettanut painon liikahtavan viikossa juuri mihinkään etenkään loppuviikkoon ajoittuneen mässyttelyn jälkeen. Tällä viikolla maanantai aamuna vaaka näytti kuitenkin iloiset 104,2 kg :) Painon muutosta seuraan taipaleeni aikana jonkin verran ja joitain muutoksia julkaisen varmasti täälläkin. En kuitenkaan halua projektini keskittyvän vain siihen kuinka monta kiloa saan pois. En halua, että elämäni pyörii pelkän vaa'an ympärillä. Vaatekoon pienentyminen puhukoon puolestaan!

Viime viikolla siis söin saamieni Simplen ohjeiden mukaan ja vähän sinne päin. Torstaina kävin ystäväni kanssa torilla Kansainvälisillä markkinoilla. Siellä maistelimme ihanaa italialaista pizzaa, jota ostin kotiin tuomisiksikin. Herkutteluhetkiin, lähinnä siis parin viikon päästä koittavaan cheat meal päivää ajatellen, ostin ihanaa parmesan juustoa sekä chili ja valkosipulisalamia. Minä niin aion herkutella pastalla silloin. Nyt nämä kaksi viikkoa mennään kuitenkin kohtuu niukilla hiilareilla, joten uskon pastan maistuvan taivaalliselle. Herkkuihin lukeutuivat myös ihanat brittiläiset fudget, joihin tutustuin viime vuonna ensimmäisen kerran. Onneksi ne on niin makeita, ettei niitä voi kerralla syödä kuin pienen palan. Katsokaa nyt, miten isot kasat niitä oli!

Järjettömät kasat fudgeja

 Viime viikkoon ajoittuivat myös omat syntymäpäiväni sekä lapseni kaverin syntymäpäivät. Niitä juhlistettiin lauantaina, enkä kyllä malttanut olla maistamatta kakkuja, joita emäntä oli tehnyt. Siihen nähden siis ruokavalion noudattaminen ei mennyt nappiin. Aikaisemmilla kerroilla, kun olen kokeillut Jutan go fat go-dieettiä tai tätä Simpleä olen kokenut ruokien valmistamisen ja keksimisen vähän työlääksi. Se on sitten lopulta johtanut siihen, että dieetti on heitetty romukoppaan, eikä siitä ole elämäntapaa tullut. Jollain tapaa koen nyt tälläkin kertaa ruokien keksimisen vähän työlääksi ja tulee tehtyä kovin simppeleitä annoksia. Tässä siis esimerkkejä:

Perusaamupala: puuroa, raejuustoa ja mehusoppaa. Tästä puuttuu vielä marjat.

Naudanliha wok, jossa kaalia, porkkanaa, sipulia ja herneitä

Tylsimmillään ateriani koostuu salaatista ja broilerinfileestä

Tänään kävin työpaikkahaastattelussa naapurikunnassa. Jännittävää! Sain houkuteltua isännän mukaani vauvan kanssa. Haastattelun jälkeen närkä kurni jo kaikkien vatsassa ja suuntasimme paikalliselle abc:lle. Mieleni olisi tehnyt valita jotain raskasta evästä, kuten pihviä, perunoita, kunnon soosia päälle... Kuitenkin päätin elää keveämmin ja valitsin Caesar salaatin kanalla. Isäntä oli ylläriksi tilannut siihen vielä vuohenjuuston päälle. Eihän se ihan malliannos ollut, mutta herkullista. Vuohenjuusto ja broileri kuuluvat lemppareihini. Unohdin myös pyytää, etteivät laittaisi kastiketta salaattiin. Ehkä ensi kerralla sitten. Täytyy yrittää tormistautua!

Tässä oikeastaan tämän viikon alkuun kuulumiset.

Ruokia eiliseltä ja tältä päivältä

Aikaisemmilla kerroilla, kun olen noudattanut Jutan ruokavaliota tai tätä simpleä, olen kokenut tämän vähän työlääksi. Nyt helpottaa, kun tukena on joitakin ruokaohjeita ja himpun verran kokemusta aikaisemmasta. Silti ruokavalion toteuttaminen vaatii suunnittelua ja on pakko tehdä jonkin verran ruoista valmiiksi, koska jokaisen aterian valmistamiseen yksitellen ei riitä mitenkään aikaa. Hyvällä suunnittelulla myös pystyy välttämään nälän aiheuttaman karikon ja ahmimisen sekä pystyy paremmin pitämään kiinni ruoka-ajoista. Siinä minulla on aika paljon tekemistä.

Aamiainen

 Voisin sanoa, että aamiaisen noudattaminen tässä ruokavaliossa on helppo nakki :) Aamupuuro on kuulunut aamuuni opiskeluajoista lähtien, eikä se siitä ole mihinkään häipynyt. Kaurapuurolla kone käyntiin! Ruokavalion myötä puuroon lisätään raejuustoa, marjoja sekä mehusoppaa. Kahvi maidolla myös kuuluu minun aamuun.

Lounas tänään

 Lounaaksi valmistin salaatin, jossa on kurkkua, paprikaa, kirsikkatomaatteja ja oliiviöljyä. Salaatin aisaparina oli naudanpihvi nopeasti pannulla paistettuna ja uunissa kypsennettynä. Lisukkeeksi greippi ja omena.

Välipala

 

 Välipalaksi napostelin mansikoita, rahkaa ja cashewpähkinöitä. Mansikoita oli mielestäni rahkan määrään suhteutettuna liian vähän ja sörsseli potki vähän vastaan. Rahka itsessään ei ole muutenkaan minun suurinta herkkua ja ajatus parista purkista päivässä vähän ahdistaa.

Lounas eilen

Eilen söin lounaaksi fetasalaatin, johon pilkoin vielä yhden omenan joukkoon. Ihan jees lounas, vähän ehkä köykäinen.

Eilen illalla minulle kävi se perusmoka eli rupesin istumaan tietokoneelle ja huomasin vasta illalla 19 jälkeen, että syödä pitäisi. Ei ollut valmiina mitään, enkä jaksanut pihvejä alkaa paistella. Päädyin siis syömään yhden sämpylän päällysteineen ja lasillisen maitoa. Illan päätteeksi vielä nassuttelin karkkipussin jämät kaapista huutelemasta.

Kootut selitykset

Niin kuin huomata saattoi, keväinen dieetti tyssäsi melkein ennen kuin alkoikaan. Kesä on kulunut ja tarve itsensä kutistamiselle ei ole hävinnyt mihinkään.

Olen saanut huomata tässä mennessä, ettei aika ole koskaan sopiva dieetin aloitukselle. On vaan yksinkertaisesti päätettävä, että nyt se alkaa. Piste. On ollut todella helppo siirtää h-hetkeä myöhäisemmäksi, koska on tulossa synttärit, äitienpäivä, lasten synttärit, kavereiden synttärit, illanistujaiset, lomamatka... Aina löytyy syy, miksi ruokavalion noudattaminen ei onnistu. Nytkin voisin keksiä vaikka mitä syitä, ettei vaan tarvitsisi aloittaa :D Päätän kuitenkin ajatella niin, että kun nyt aloitan, niin olen paremmassa kunnossa palatessani äitiyslomalta takaisin töihin lokakuussa ja loppu vuodesta näytän jo paljon sutjakammalta :)

Tämän viikon vietän kuitenkin vähän orientoituen hommaan ja harjoitellen ruokavalion toteuttamista. Täydellä teholla sitten vasta ensi viikolla. Taustalla minulla on Superdieetti Simplen ohjeistus, jonka hankin keväällä. Silloin suunnittelin, että kuusi viikkoa noudatan Simpleä ja jatkan siitä Superdieettiin. Samalla ajatuksella nytkin. Toinen vaihtoehto on noudattaa Simpleä 12 viikkoa, minkä jälkeen tulisi siirtyminen Superdieettiin. En ole vielä päättänyt. Vuoden ja ehkä enemmänkin minä tähän projektiin käytän. Pudotettavaa painoa on kuitenkin kertynyt niin paljon, että muutos ruokailutottumuksissa ja elämäntavoissa ei tapahdu hetkessä. Tarvitaan aikaa.

Superdieetti Simpleenhän ei ole liikuntaa suunniteltu osaksi dieettiä. Superdieettiinhän kuuluu sekä ruokavalio, että liikunta. Omalla dieetilläni noudatan aluksi Simpleä juurikin siksi, että pääsisin aluksi jyvälle ruokavaliosta. Aion silti liikkua simplen aikanakin vähän. Omat rahkeet ei nykyisessä elämäntilanteessa riitä siihen, että voisin ryhtyä suoraan superdieetille, jossa liikunnan määrä on aika iso. Syksyn osalta tyydyn siihen, että käyn kahdella ohjatulla liikuntatunnilla sekä ulkoilen oman maun mukaan. Sitten myöhemmin, kun saan taas kiinni normaalista työssäkäyvän ja opiskelevan perheenäidin arkirytmistä voin lisätä liikunnan määrää vähitellen. Voi kuinka minä odotankaan, että pääsen taas pitämään parempaa huolta itsestäni!